Nenämahaletku

Nenämahaletku

Nenä-mahaletku on taipuisa katetri, jota työnnetään jompaankumpaan sieraimeen nenänielun ja ruokatorven kautta mahalaukkuun. Letku on joko kumia tai muovia. Enteraalisella ravitsemuksella tarkoitetaan sitä, että potilas saa ravinnon letkun avulla suoraan ruuansulatuskanavaan. Tällä tavalla pyritään turvaamaan sellaisten potilaiden ravinnonsaanti, jotka eivät jostain syystä pysty syömään normaalisti.

Tämä toimenpide varmistaa, ettei potilaalle kehity vajaaravitsemusta.
Nenä-mahaletkun asettaminen voi mahdollistaa esimerkiksi:
  -  lääkeannoksen tai ravintoaineiden antamisen,
  -  mahalaukun sisällön aspiroimisen

NENÄMAHALETKUA   
 käytetään maha-suolikanavan tyhjentämiseen, kun 
- potilas oksentaa rajusti  
- GI-kanavan peristaltiikka ei toimi 
- potilaalle on tehty mahaleikkaus

Nestemäisen ravinnon antaminen SYÖTTÖLETKUN KAUTTA johonkin osaan ruoansulatuskanavaa, kun potilas ei pysty normaalisti syömään tai hän ei voi nauttia ravintoa riittävästi suun kautta.

Ravinto voidaan antaa mahalaukkuun, pohjukaissuoleen tai ohutsuoleen.
Edellyttää ettei potilaan GI-kanavassa ole rakenteellisia tai toiminnallisia esteitä eikä potilaalla ole aspiraatioriskiä (OKSENTAMINEN)

1.RAVINNONSAANTI suun kautta EI RIITTÄVÄÄ
ruokahaluttomuus, pahoinvointi, sekavuus, tajuttomuus
2.RAVINNON TARVE KASVANUT
palovammat, traumat, sepsis, syöpä
 3.RAVINNONSAANTI suun kautta EI OLE MAHDOLLISTA
nielemisrefleksi häiriintynyt, aivoverenkierron häiriö, suun/nielun/ruokatorven kasvain tai leikkausten jälkitilat

LETKURUOKINNAN EDUT
- on fysiologinen ravinnon antotapa.
- ylläpitää GI-kanavan normaalia rakennetta (suolinukka).
- ylläpitää paremmin maksan ja haiman toimintaa kuin laskimonsisäinen (parenteraalinen)
- ravitsemus on turvallisempi, halvempi ja helpompi vaihtoehto kuin laskimonsisäinen ravitsemus

Tarvittavat välineet:
- Tehdaspuhtaat suojakäsineet
- Suojaliina
- Kaarimalja
- Vesilasi ja pilli
- Puudutusgeeli limakalvoille
- Nenämahaletku
- Korkki letkun päähän tai keräilypussi
- Tarvittaessa sisään viejä
- Stetoskooppi ja isokärkinen ruisku
- Sakset ja teippi

Potilaan, hänen omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa on keskusteltava toimenpiteestä ja sen mahdollisista komplikaatioista. Suuri osa komplikaatioista voidaan välttää asianmukaisella toimenpide- ja tarkistuskäytännöllä.

Nenämahaletkun asettaminen ei ole steriili toimenpide, mutta on noudatettava hyvää aseptiikkaa. Tämän vuoksi toimenpide aloitetaan huolellisella käsienpesulla ja desinfioinnilla sekä puetaan tehdaspuhtaat suojakäsineet. Käsienpesu on tärkeää, koska suurin kontaminaatiolähde on henkilökunnan kädet.

 Letkunpään ulottuessa nieluun asti potilasta pyydetään nielemään voimakkaasti samalla, kun letkua työnnetään alaspäin. Helpottaakseen nielemistä potilas voi imeä pillillä vettä. Vesi vähentää kitkaa ja nielemisen mukana nenämahaletku kulkeutuu nielusta ruokatorveen ja siitä edelleen mahalaukkuun. Potilasta tarkkaillaan toimenpiteen aikana koko ajan; jos potilaalla ilmenee hengitysvaikeuksia tai hän muuttuu sinertäväksi, nenämahaletku on poistettava välittömästi. Tämä voi johtua siitä, että letku on joutunut keuhkoputkeen.

 Nenämahaletkun sijainti on aina tarkistettava huolellisesti. Sijainnin voi tarkistaa kolmella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on ruiskuttaa ilmaa nenämahaletkun kautta mahalaukkuun ja samalla kuuntelemalla stetoskoopilla ylävatsaa, ilman mennessä mahalaukkuun pitäisi kuulua kurahdus. Toinen tapa on aspiroida eli imeä ruiskulla mahan sisältöä. Ainoa ehdottoman luotettava keino varmistaa nenämahaletkun sijainti on röntgenkuva.

SYÖTTÖLETKUN ASETTAMINEN
- letkun pituuden mittaaminen
- sierain ja syöttöletku liukastetaan
- varovainen, hidas työntäminen suunnaten letkun kärki alaspäin
- kun kärki tuntuu nielussa, pyydetään potilasta nielaisemaan ja annetaan vettä nielemisen helpottamiseksi
- nielemisen aikana letkua työnnetään
- kun pituusmerkki on sieraimen kohdalla, letku on mahassa
- sijainnin tarkistus
- letkun kiinnitys

Potilaalla, jolla on nenämahaletku, on syytä kiinnittää huomiota muutamaan
tärkeään seikkaan. Potilaalla jolla on nenämahaletku, hengittäminen nenän kautta
on vaikeutunut. Tällöin on tärkeää, että sieraimet pidetään puhtaana. Nenää
voidaan puhdistaa veteen tai keittosuolaan kostutetuilla vanupuikoilla. Potilas
joutuu hengittämään suun kautta, joka voi kuivattaa suuta. Letkuruokintaa
käytettäessä syljen eritys vähenee. Tämän takia karieksen herkkyys eli hampaiden
reikiintyminen kasvaa, suun limakalvot kuivuvat ja suu karstoittuu helpommin.
Suun hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, hampaat ja kieli harjataan
aamuin illoin. Suuta voidaan huuhdella antiseptisella suuvedellä ja pyyhkimällä
limakalvoja ja kieltä kostutetuilla taitoksilla. Suuta voidaan kosteuttaa vedellä ja keinosyljellä.

Potilaalla voi olla myös pahoinvointia, ilmavaivoja ja ripulia. Letku voi myös hankaloittaa puhumista, jolloin on varattava riittävästi aikaa asioidensa esittämiseen. Letku on myös kiinnitettävä niin, ettei siitä ole haittaa ja etteivät siihen käytetyt teipit ärsytä ihoa.

LÄHIHOITAJAN TEHTÄVÄT KO TOIMENPITEEN AIKANA/JÄLKEEN
Kertoa potilaalle toimenpiteestä ja sen vaikutuksesta
Huolehtia riittävästä aseptiikasta
Tarkkailla potilasta, potilaan hyvinvoinnin tukeminen tarkoittaa informoinnin ja ohjauksen antamista potilaalle. Laadukkaan nenämahaletkun laittamisen edellytyksenä on yhteistyökykyinen potilas. Toimenpide on epämiellyttävä ja osalle potilaista kivulias, joten potilaan huomioiminen on erityisen tärkeää.
 työn suunnittelu, toimenpiteen suorittaminen oikein ja kirjaaminen.
- Välineet vieressä
- Avustaja läsnä
- Rauhallinen ympäristö

Lähteet:
- Kirja Hoitamalla hyvää oloa (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska, Vihunen)
- www.valvira.fi
- https://rlamsa.wordpress.com/tt11k/hoitotyon-toiminnot/ravitsemus-ja-nestehoito/
- https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22917/Metsala_Niina.pdf?sequence=1

PEG letku

PEG

 Perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma (PEG) mahdollistaa ravinnonsaannin.

 Miksi peg?   -   Ongelmia suun tai nielun alueella, ruokatorvessa tai vatsalaukussa

-      Nielemisongelmia, jotka voivat johtaa tukehtumiseen tai aspirointiin (ruoka päätyy myös keuhkoihin)

-      Vaikeuksia saada riittävästi ravintoa suun kautta

Letkuruokinta tarjoaa riittävästi energiaa ja voimaa, edistää fyysistä ja psyykkistä kehitystä, estää tahatonta painon putoamista ja vahvistaa immuunijärjestelmää riittävän ravinnonsaannin kautta.

Pegin etu on että se ei näy ulospäin toisinkuin nenämahaletku.

Valmistautuminen toimenpiteeseen:

Ole ravinnotta 6 tuntia ennen toimenpidettä.

Noin tunti ennen toimenpidettä saat antibioottia suonensisäisesti.

Toimenpiteen kulku

Vatsanpeitteisiin tehdään pieni viilto ja ruokintaletku laitetaan tähystimen avulla. Letkussa on taustalevy, joka pitää letkun mahalaukussa ja kiinnityslevy, joka jää iholle.

Jälkihoito

6-8  tunnin jälkeen voit syödä pieniä määriä kevyttä ruokaa, esim. velliä, jogurttia.

Toimenpiteen jälkeen voit ottaa kipulääkettä, vatsan alue on noin viikon ajan arka.

-        Joskus asennuksen yhteydessä laitetaan sideharsotaitos ihon pinnalle, kiinnityslevyn alle. Side on poistettava toimenpiteen jälkeisenä päivänä.

-        Vuorokauden kuluttua PEG-letkun laittamisesta ruokintaletkua pyöritetään päivittäin aina ihon hoidon yhteydessä.

-        Ruokintaletkun ympärillä oleva iho suihkutetaan päivittäin ja kuivataan hyvin. Viikon kuluttua voit saunoa, kylpeä ja uida.

-        Letku on huuhdeltava päivittäin noin ½ dl vettä. 

PEG-letkun vaihto voidaan jatkossa tehdä terveyskeskuksessa tai kotona, noin joka kolmas kuukausi.

Käytössä olevat lääkkeet voidaan useimmiten murskata tai korvata nestemäisellä valmisteella, apteekin tai hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Lääkkeet tulee aina liuottaa haaleaan veteen ja huuhdella runsaalla vesimäärällä.

Lähteet:
- Kirja Hoitamalla hyvää oloa
- letkuravitsemus.fi

Ravitsemus

Ravitsemushoito

Millä menetelmillä ravitsemustilaa arvioidaan?
Ravintoaineiden saanti: energiaravintoaineet, vitamiininit, kivennäis- ja hivenaineet
Kehon koostumus: lihas- ja rasvakudos vesipitoisuus, turvotus, ympärysmitat, ihopoimut
Kehon muoto ja koko: paino, BMI, painonmuutos
Kehon toiminta: käden puristusvoima, kävelytesti

Mitä on tehostettu ravitsemushoito?
Energiapitoisuutta nostettu
• Runsasrasvaiset maitotuotteet
• Rasvalisä
• Energiajauhe
Proteiininsaanti turvataan runsaammalla liha- ja maitotuotteiden käytöllä. Osastolla proteiinipitoisten täydennysravintojuomien käyttö.
Ruokavalio pohjautuu pääsääntöisesti perusruokavalioon: osa ruoista mahdollista valmistaa perusruokaa rikastamalla, mutta jotkut ruoista valmistettava erikseen.
Jokaiseen pääateriaan kuuluu 1-2 rikastettua ruokalajia.
Esim: laatikkoon lisätään kermaa & kastikkeisiin kermaviiliä, kermaa, öljyä.

Mitä asioita ravitsemushoidon toteutuksessa kuuluu hoitohenkilökunnalle?
- Laittaa ruokaa lautasmallin mukaisesti tai opastaa ottamaan että saisi tarvitsemansa energia määrän.
- Ruoka allergiat pitää tietää kuka voi syödä mitäkin jos on jokin allergia.
- Suolan & sokerin käyttöä voi yrittää rajoittaa.
- Kertoo mikä on terveellistä ja mitä kannattaa syödä.
- Ruoka-aikojen säännöllistäminen.

Miten hyvin suositeltavat ateria-ajat toteutuvat kokemuksiesi perusteella?
Päivä aikaan toteutuu aika hyvin. Iltapalan ja aamupalan väliin jää kyllä vähän liikaa aikaa.. Usein sitä väliä pyritäään pienentämään,  illalla viedään vielä jotain pientä tai aamulla heti ensimmäisenä jotain pientä syötävää ennen aamupalaa.

Muistilista mitä on hyvä ravitsemusohjaus & mitä se vaatii ohjaajalta
Hyvä ravitsemusohjaus.. Kertoo selkeästi mikä on hyväksi, ja mikä ei. Käy läpi ravitsemussuositukset ja katsotaan niitä omaan ruokatottumuksiin sopivaksi. Kertoo ravitsemuksen säännöllisyyden tärkeydestä.
Se vaatii ohjaajalta kärsivällisyyttä ja toistoja !

Ravitsemushoidon seuraaminen ja kirjaaminen
Esim.
- Iltapalaa siirretään myöhäisemmäksi ettei tule niin pitkä väli ilta- ja aamupalalla.
- Nestelistaa voi pitää jos joku asukas/asiakas juo huonosti niin näkee paljonko on mennyt nesteitä.

Oman asiakkaan ravitsemustila ja ruokatottumukset

Ruoka tulee ateriapalvelusta 3-4 kertaa viikossa, hän saa ruokalistat viikoittain ja tilaa sitten niinä päivinä kun ruoka on mieluisaa. Muuten hän tekee itse ruuat, omaiset myös tuovat ruokaa.

Ateriarytmi on aika säännöllinen. Iltapalan ja aamiaisen väliin jää vähän liikaa aikaa mutta muuten on säännöllinen.

Rasvana käyttää oivariinia leivän päällä.
Sokeria tulee käytettyä mutta ihan sopivissa määrin.

Kuitua saa puurosta, tummaa leipää voisi syödä enemmän kuin vaaleaa. Kuitua voisi saada enemmänkin.

Suolan käyttö on aika runsasta, usein kuuluu että ei ole suolaa ruuassa ollenkaan.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on liian vähäistä. Kasviksia syö välillä keitettynä mutta liian harvoin. Marjoista maistuu mansikat, puolukka vaan puolukkahillon muodossa jossa on sokeria seassa.

Ei ole erityisruokavaliota.

Asiakas ei ole yli eikä alipainoinen, aika sopusuhtainen on.

Ruokatottumukset on muuten aika kohdillaan, mutta suolan käyttöä voisi vähän vähentää, sekä hedelmien marjojen ja vihannesten käyttöä lisätä. 

Ravitsemushoito eri sairauksissa

1. Syöpäpotilaan ravitsemus

Maija on 70v ja sairastaa syöpää. Hän asuu miehensä kanssa kotona. Kotihoito käy apuna muutaman kerran päivässä. Maijan mies Pentti on tutustunut syöpäpotilaan ruokavalioon ja on innokas kokkaaja vaimolleen. Hän tietää että riittävä  energiansaanti  on  välttämätöntä  syövänhoidon  aikana.

Aamupalaksi Pentti tekee yleensä kaurapuuroa, ruisleipää  (voita, juustoa), sekä lisäksi marjoja tai hedelmiä.

Esimerkki lounas voisi olla vaikka Kalaa, kananmunaa, täysjyvä pastaa sekä maitoa.

Päiväkahvilla juodaan kahvit ja yleensä joku pieni herkku mutta lisäksi hedelmä.

Päivällisellä voisi olla tarjolla perunaa sekä jauhelihakastiketta, jälkiruokana marjarahkaa.

Iltapalalle Pentti ja Maija yhdessä tekevät herkku voileivät itselleen.

2. Parkinsonin tauti

Matti 61v sairastaa parkinsonin tautia. Hän on saanut paljon tietoa sairaudestaan.

 Lääkehoidolla voidaan parantaa Parkinson-potilaan elämänlaatua. Lääkehoitojen lisäksi voi pienillä elämänmuutoksilla parantaa päivittäistä hyvinvointia.

Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on Parkinson-potilaalle tärkeää.

Ummetusta voi helpottaa syömällä tarpeeksi kuituja ja juomalla riittävästi nesteitä päivän mittaan.

Levodopa-lääkitystä, mikäli sellainen on  aloitettu, ei tulisi ottaa yhtäaikaisesti sellaisen ruuan kanssa, joka sisältää lihaa, kalaa, munia tai juustoa niiden korkean valkuaisainemäärän vuoksi. Tällaisten ruokien syömistä ei kuitenkaan pidä lopettaa, vaan nauttia muuna aikana päivästä.

 Ravitsemusterapeutin neuvoista on hyötyä erityisesti, jos paino on laskenut huolestuttavasti.

Matilla menee tällä hetkellä ihan hyvin elämässään. Hän syö ohjeiden mukaan, hän käy myös kalassa ystävänsä kanssa kun se on hänen mieli harrastus. 

Matilla on tytär joka tukee häntä, ja hänellä on jo poika joka tykkää myös käydä kalassa vaarinsa kanssa. Siitä Matti on tosi onnellinen. Kävelyretkiä Matti tekee myös joka päivä useaan kertaan.

3. Reumasairaudet + ravitsemus

 Reumapotilaan kannattaa suosia näitä:

    juo nestettä (2-3 litraa/päivä, suurin osa vetenä), juo maitoa (2-3 lasillista päivässä)

    kasvikset, hedelmät, marjat. kala ja kalaöljyvalmisteet, omega-3-rasvahapot.

    maitohappobakteerit (piimä tai mehut joihin on lisätty maitohappobakteereita)

    vaalea liha (broileri ja kalkkuna), kasvisrasvat (öljy ja kasvismargariinit)

    kuidut ja kivennäisaineet (kokojyväviljatuotteet, ruisleipä, puurot)

    antioksidantit (C- ja E-vitamiinit), hivenaineet (rauta), D-vitamiini

 Reumapotilaan kannattaa tarkkailla seuraavien aineiden vaikutusta oireiluun:

    alkoholi, tupakka, kahvi, suola, sitrushedelmät, punainen liha

Tiina 60v sairastaa reumaa. Hän syö kasvisvoittoista sekaruokavaliota. Tiina on paastonnut monia kertoja, ja se on hetkellisesti auttanut mutta kun paastoaminen loppuu kaikki on ennallaan. 

Kasvisdieettiä Tiina on myös kokeillut, se on vähentänyt kipuja huomattavasti. Tiina urheilee ja elää muuten aika normaalia elämää miehensä kanssa.